Demokratiassa media on voimakas väline – hyvässä ja pahassa
Demokratian heikkevä kehitys maailmassa on vuodesta 2006 lähtien edistynyt nopeammin kuin myönteinen kehitys. Demokratiassa media on voimakas väline – hyvässä ja pahassa. Demokratiakehityksen kannalta tuhoisinta somevaikuttamista taituroivat autoritääriset hallinnot eri puolilla maailmaa. Niiden keinovalikoiman kärjessä on lehdistönvapauden rajoittaminen.
Suomi ja muut Pohjoismaat ovat perinteisesti olleet lehdistönvapauden kärkimaita. Pohjoismaisia mediajärjestelmiä on jopa kuvattu mediahyvinvointivaltioiksi: kansalaisilla on hyvä medialukutaito ja digitaidot, uutisia seurataan aktiivisesti koulutustaustasta riippumatta, meillä on riippumaton kansallinen media ja lainsäädännön lähtökohtana on yhdenvertaisuus kansalaisten viestinnällisissä oikeuksissa. Suomessakin luottamus uutismediaan kuitenkin eriytyy, sosiaalisen median rooli uutislähteenä vahvistuu suhteessa perinteiseen mediaan, globaalien alustojen valta kasvaa, journalistien häirintä yleistyy sekä mediakulutuksen eriytyminen ja polarisaatio lisääntyvät. Meilläkin on poliittisia vaikuttajia, jotka kyseenalaistavat journalismin tehtävän yhtenä demokratiaa suojaavista instituutioista. Osa viestii kannattajilleen vain suoraan omilla sosiaalisen median ja verkkopalveluiden tileilläään.
Sosiaalisessa mediassa korostuu eronteko muihin, mikä lisää erilaisten kognitiivisten vinoutuminen vaaraa ja disinformaation nopeaa leviämistä ilman tietojen kyseenalaistamista. Vuosittain toteutettavan Reuters Instituten Digital News Reportin mukaan uutisten välttelyksi nimetty ilmiö, news avoidance, on vuosi vuodelta lisääntynyt. Erityisesti uutisten välttelyä ilmenee nuorten ja nuorten aikuisten median käytössä. Tämä on riski demokratiakehitykselle.
Video: Unkari purkaa lehdistönvapautta
Demokratian vaihtoehdot ovat vapaan tiedonvälityksen näkökulmasta karuja. Video kertoo autoritäärisen johtajan keinoja purkaa demokratiaa esimerkkinä Unkari ja Fidesz-puolueen Viktor Orban. Lehdistönvapauden typistäminen on keinolistan kärjessä: journalismi ei ole pelkästään ajankohtaisten tapahtumien raportointia eri näkökulmasta vaan myös sellaista asioiden tutkimista, joista ei tiedotustilaisuuksia järjestetä.
Syventävä teksti, johon video perustuu
Diasarja: Lehdistönvapaus on keskeinen osa demokratiaa
- Tiedon saaminen vapaasti on ihmisoikeus
- Journalismi valvoo vallan kolmijaon toteutumista
- “Vaihtoehtona” diktatuuri ja autoritarismi
- Demokratiaan mahtuu erilaisia näkemyksiä
Syventävä teksti, johon diasarja perustuu
Infografiikka: Tapaus Axl Smith – oikeudenkäyntiprosessi ja uutisointi
Julkisuuden henkilöön kohdistuva rikosepäily ja oikeudenkäyntiprosessi kiinnostaa ihmisiä. Journalistien ohjenuorat uutisoidessa ovat Suomen laki ja Journalistin ohjeet. Tässä infograafissa on rinnakkain asetettu uutistapahtumat ja suomalainen oikeudenkäyntiprosessi.
Tapauskertomus: Journalismin riippumattomuus vs. yksityisyyden suoja – Toimittaja Seija Selistö ennakkotapauksena
Joskus yksityisyyden suoja ja yleisön oikeus saada tietoa voivat joutua demokraattisessa yhteiskunnassa ristiriitaan. Tästä on esimerkkinä toimittaja Seija Selistön (1941–2022) kohtelu, josta tuli ennakkotapaus sananvapaudesta sekä journalismin riippumattomuudesta yhteiskunnassa.
Itsenäinen tehtävä S2.1: Kumpi ohjaa, sinä vai ajattelusi vinoumat?
Yhteisöllinen tehtävä S2.2 (koko opetusryhmä): Nyt tarvitaan breikkii, pidetään Erätauko!
Itsenäinen tehtävä S2.3: Olen toimittaja ja saan tehdä työtäni?
S2 Tehtävädiat
Täsmälähteitä median ja demokratian suhteen opettamiseen
Demokratian ja lehdistönvapauden tilaa mitataan moni eri tavoin
Demokratian tila ei ole maailmassa vakaa ja vaatii jatkuvaa tarkkailua. Tutustu erilaisiin mittareihin esimerkiksi Demo Finlandin sivuilla. Demo Finland on kaikkien Suomen eduskuntapuolueiden yhteinen järjestö ja tukee puolueiden välistä dialogia. Myös oikeusministeriö on koonnut joukon keskeisiä demokratiaindikaattoreita, jotka kuvaavat sekä suoran että edustuksellisen demokratian toteutumista. Täältä löydät vertailutietoa esimerkiksi äänestysaktiivisuuden ja kansalaisaktiivisuuden kehityksestä. Toimittajan ilman rajoja -järjestö julkaisee vuosittain kansainvälisen lehdistönvapaus-indexin, International Press Institute monitoroi lehdistönvapauden tilannetta kaikilla mantereilla ja sen sivuilta voi hakea maakohtaisesti ajankohtaista tietoa.
Media ja demokratiakehitys kietoutuvat yhteen
Demokratia toimii vain, jos ihmiset luottavat toisiinsa, yhteiskunnallisiin instituutioihin ja päätöksentekijöihin – myös digitalisoituneessa maailmassa. Sitralla on käynnissä kevääseen 2026 saakka Digitaalinen valta ja demokratia -hanke, jonka sivustolta löydät useita median ja demokratian kehityksen yhteenkietoutumista käsitteleviä aineistoja.
Tiellä sananvapauteen on tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla palkittu sivusto, jolle on koottu itsenäisen Suomen sananvapauden ja sensuurin historia itsenäistymisestä internetaikaan.
Politiikasta tutkimuspohjaisesti, mutta populaaristi
Politiikasta-tiedeverkkolehti käsittelee politiikan ajankohtaisia ilmiöitä politiikan tutkimuksen ja yhteiskuntatieteiden näkökulmasta, mutta populaaristi. Se sisältää juttusarjoja, podcasteja ja pidempiä analyyseja. Yksi artikkelisarjoista pohjautuu Tampereen yliopiston demokratiatutkimusverkoston luentoihin, jotka esittelevät demokratiatutkimusta. Politiikasta-sivusto tarjoaa yläkouluille ja toisen asteen oppilaitoksille mahdollisuuden saada tutkija kylään keskustelemaan oppilaiden toivomista ajankohtaisista aiheista. Maksuttomia vierailuja voi hakea kevätlukukaudelle loppuvuodesta ja syyslukukaudelle elokuussa.