Hyvä opettaja

Teknologian kehitys ja median kiihtyvä muutos haastavat yhteiskuntia – ja tietenkin myös yhteiskuntaopin opetusta. Tämän sivuston tavoitteena on antaa työkaluja näissä haasteissa. Toivomme voivamme tukea työtänne oppilaiden informaatiolukutaidon, kriittisen ajattelun sekä osallistumisen ja vaikuttamisen vahvistajana. Työtämme on ohjannut ajatus, että mediakasvatus, demokratiakasvatus ja ihmisoikeuskasvatus kuuluvat yhteen.

Kokonaisuus etenee yläkoulun yhteiskuntaopin sisältöalueiden ja median yhteyksiä käsittelemällä. Olemme pyrkineet luomaan mahdollisimman sujuvasti käyttöön otettavat lisäosat yhteiskuntaopin jo olemassa oleviin sisältöihin:

1. Arkielämä, oman elämän hallinta ja media
   Viime vuosina disinformaatiosta, eli väärän tiedon tarkoituksellisesta tuottamisesta ja levittämisestä, on tullut yhä laajempi yhteiskunnallinen uhka kaikkialla maailmassa. Se on osa autoritääristen johtajien “pelikirjaa”: sen avulla halutaan manipuloida mielipiteitä, lisätä epävakautta ja polarisaatiota yhteiskunnissa sekä kärjistää julkista keskustelua. Yksi vastavoima on journalismi, uutismedian käyttämä menetelmä luotettavan tiedon tuottamiseksi.
   Siinä missä disinformaatio on käyttäjille ilmaista, journalismi on osin maksumuurien takana. Pysyäkseen riippumattomina toimitusten tulee voida rahoittaa toimintansa itse.
2. Demokraattinen yhteiskunta ja sananvapaus
   Demokratian heikkevä kehitys on vuodesta 2006 lähtien edistynyt nopeammin kuin myönteinen kehitys. Demokratiakehityksessä media on voimakas väline – hyvässä ja pahassa. Demokratiakehityksen kannalta tuhoisinta somevaikuttamista taituroivat autoritääriset hallinnot eri puolilla maailmaa. Niiden keinovalikoiman kärjessä on lehdistönvapauden rajoittaminen.
   Suomessakin luottamus uutismediaan eriytyy, sosiaalisen median rooli uutislähteenä vahvistuu, globaalien verkkoalustojen valta kasvaa, journalistien häirintä yleistyy sekä mediakulutuksen eriytyminen ja polarisaatio lisääntyvät.
3. Aktiivinen kansalaisuus ja media
   Media on väline ja väylä vaikuttaa myös itse. Demokratian kannalta tämä on sekä mahdollisuus että uhka. Kumpi näistä korostuu, riippuu jokaisesta mediankäyttäjästä. Median moniäänisyys on demokratian kannalta on kriittisen tärkeää, mutta niin sanottu someraivo voi vähentää halua osallistua julkiseen, yhteiseen keskusteluun.
   Sosiaalisessa mediassa korostuu eronteko muihin, mikä lisää erilaisten kognitiivisten vinoumien vaikutusta ja nopeuttaa disinformaation leviämistä. Tutkimusten mukaan somen algoritmit suosivat voimakkaita reaktioita – ja erityisesti kielteisiä sellaisia. Sananvapauden rinnalla onkin syytä puhua sananvastuusta. Lainsäädäntö on kokonaisuus: sananvapaus ei voi ohittaa muita perusoikeuksia.
4. Datatalous ja media
   Jokainen klikkauksemme kerää meistä mediankäyttäjistä verkkodataa, jota “jalostetaan” datatalouden kauppatavaraksi data-analytiikan keinoin. Koneoppimiseen perustuvat algoritmit ohjaavat sitä, mitä tietoa meille seuraavaksi suositellaan. Datataloudessa tieto ei ole koskaan ilmaista  –  maksamme siitä aina joko rahalla, datalla tai niiden yhdistelmällä.
   Datatalouden läpinäkymättömyys ja digitaalisen vallan keskittyminen uhkaa paitsi demokratiaa myös turvallisuuttamme, kun joudumme alttiiksi osin piilossa tapahtuvalle  informaatiovaikuttamiselle. Datatalouden sääntely vaatii uutta lainsäädäntöä. Sen säätäminen on tasapainoilua sananvapauden, vapaiden markkinoiden, tietoturvan ja yksityisyyden suojan periaatteiden välillä.

Tietopaketteihin kuuluu:

Video
Diasarja
Syventävää materiaalia, joihin videot ja diasarjat pohjautuvat
Yhteisöllisiä tehtäviä
Itsenäisiä tehtäviä
Täsmälähteitä aihepiirin opetusta tukemaan

Materiaali on tehty Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toimittajakoulutuksessa Uutismedian liiton toimeksiannosta.

Otathan yhteyttä – jääkö jokin mietityttämään, missä voisimme parantaa, puuttuuko jotain?

Vastaava tuottaja: Anne Leppäjärvi
anne.leppajarvi@haaga-helia.fi
040-488 7525

Ulkoasu ja tekninen toteutus: Juuso Koponen 
Videoiden suunnittelu ja toteutus: Matti Elo ja Anne Leppäjärvi 
Työryhmä: Pauliina Grönholm, Laura Kettunen, Elina Kuismin, Elia Lennes, Tuomas Pulsa, Kaijaleena Runsten, Kim Suponin ja Katja Wirenius

Ohjausryhmä: Susanna Ahonen, mediakasvatusasiantuntija, Uutismedian liitto
Kati Hynönen, puheenjohtaja, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry
Nina Penttinen, opetusneuvos, Opetushallitus
Kirsi Ruhanen, toiminnanjohtaja, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry