Digitaalisessa informaatioympäristössä tiedon löytäminen ei ole vaikeaa. Tiedon määrä maailmassa on valtava: internetissä liikkuvan informaation määrää voi yrittää hahmottaa esimerkiksi erilaisten “tämä kaikki tapahtuu minuutissa” -visualisointien avulla.
Vaikeus on tiedon luotettavuuden arvioinnissa. Osa tiedosta on luotettavaa ja totuudenmukaista. Osa ei edes väitä olevansa sellaista (fiktio). Osa on valheellista tarkoituksella (disinformaatio), osa tietämättömyyden takia tai muuten tahattomasti (misinformaatio). Osa mielipiteistä pohjaa faktoihin enemmän, osa vähemmän. Puhutaankin monilukutaidosta. Monilukutaito tarkoittaa nimenomaan taitoa paitsi hankkia tietoa, myös yhdistää ja arvioida sitä. Monilukutaitoa on myös tuottaa ja esittää tietoa itse.
Informaation leviämisen laajuudesta ei voi päätellä sen luotettavuutta. Tästä pitävät huolen viimeistään sosiaalisen median algoritmit, jotka levittävät julkaisuja niiden saamien reaktioiden perusteella. Tiedon määrä ja algoritmit myös aiheuttavat sen, että eri ihmiset näkevät tietomassasta kukin omanlaisensa pienen osan. Kukaan ei mitenkään pysty itse arvioimaan kaiken kohtaamansa tiedon luotettavuutta tai paikkansapitävyyttä.
Keskeistä on pyrkiä ymmärtämään, miten tarjottu tieto on tuotettu. Uutismedian luotettavuus perustuu sen käyttämälle, luotettavan tiedon tuottamisen menetelmään, journalismiin. Journalismi menetelmänä kattaa kaikki vaiheet aiheen valinnasta ja tiedon hankinnasta sen arvioinnin ja muotoilun kautta julkaisuun sekä julkaistusta tiedosta mahdollisesti paljastuneiden virheiden korjaamiseen.
Suomessa hyvää journalistista tapaa valvoo Julkisen Sanan neuvosto (JSN). Sen jäseninä olevat tiedotusvälineet ovat sitoutuneet noudattamaan hyvää journalistista tapaa. . Hyvä journalistinen tapa määritellään Journalistin ohjeissa.
JSN on median itsesääntelyelin, jonka säännöt ovat tiukemmat kuin se, mitä Suomen laki säätää. Mikään laki ei esimerkiksi edellytä vastaavalla tavalla virheiden korjaamista tai kritiikin kohteeksi joutuvan tahon kuulemista kuin journalistin ohjeet.
Kuka tahansa voi kannella Journalistin ohjeiden rikkomuksista. Julkisen sanan neuvosto käsittelee kantelut ja antaa rikkomuksista langettavia päätöksiä, jotka rikkomuksen tehneen median on julkaistava. JSN voi myös omasta aloitteestaan käsitellä tärkeänä pitämiään asioita.
Myös itsesääntelyyn sitoutumattomat toimivat voivat hyödyntää journalismia menetelmänä. Ilman itsesääntelyä yleisön voi kuitenkin olla vaikeampi varmistaa, että hyvää journalistista tapaa on todella myös noudatettu, eikä lupaus jää puheen tasolle. Toisaalta myöskään kaikki JSN:n itsesääntelyn piirissä olevien medioiden sisältö ei ole journalismia. Sitä eivät ole esim. mainokset, pelit tai myynti-ilmoitukset, viihteelliset tai taiteelliset tv-ohjelmat eivätkä radiossa soitettu musiikki. Journalistin ohjeiden kannalta oleellista on, että journalistinen ja ei-journalistinen sisältö pitää voida erottaa toisistaan.