Ilmaista tietoa ei ole
Brittimatemaatikko Clive Humby totesi jo vuonna 2006, että “Data is the new oil” eli data on uusi öljy. Tällä sittemmin kuuluisaksi tulleella lausahduksella hän tarkoitti, että kuten öljy, datakaan ei ole arvokasta itsessään. Arvokasta on se, mitä siitä voidaan jalostaa.
Meistä mediankäyttäjistä verkossa kerättyä ja sinne itse antamaamme tietoa “jalostetaan” kauppatavaraksi data-analytiikan keinoin. Syntyy yhtälöitä, algoritmeja, jotka perustuvat koneoppimiseen. Algoritmit ohjaavat sitä, mitä käyttäjä saa palvelusta seuraavaksi nähdäkseen. Datataloudessa ei olekaan ilmaista tietoa tai palveluita – maksamme niistä verkossa aina joko rahalla, datalla tai niiden yhdistelmällä.
Humbyn lausahduksesta puuttuu yksi olennainen huomio, kuten monet tietoteknologian tutkijat ovat sittemmin korostaneet: siinä missä öljy ei ole uusiutuvaa, kuluttajalähtöinen data on. Tällä hetkellä internetissä olevan tiedon määrä kutakuinkin kaksinkertaistuu joka vuosi. Suurimmat alustatalouden kauppiaat ovat monikansalliset haku- ja sosiaalisen median palvelut kuten Google ja sen omistama Youtube sekä Meta siihen kuuluvine palveluineen (Facebook, Instagram, Whatsapp, Messenger). Alle 24-vuotiaiden mediankäytössä ykkösasemaan on nopeasti noussut Tiktok. Suojelupoliisi varoitti alkuvuodesta 2024, että kiinalaistaustaisen palvelun tiedot voivat vuotaa Kiinan tiedustelulle. Juuri nuorten tavoittamiseksi sitä käyttivät silti ahkerasti myös useimmat presidenttiehdokkaat Suomen presidentinvaaleissa 2024. Nuorten asiakkaiden datan arvokkuudesta kertoo, että myös Tiktokin emoyhtiö Bytedance on laajentanut palvelutarjontaansa lyhytviesteistä musiikin suoratoistoon, verkkokauppaan ja kirjankustantamoon. Myös yleistyvien tekoälypalveluiden käyttöön piillee vastaavia riskejä. Käyttäjän on usein mahdoton tietää, mihin hänen tietonsa päätyvät. Tekoälyllä luotujen amerikkalaisten deittipalveluiden Blushin ja Replikan taustalla ovatkin venäläiset teknologiayhtiöt. Palveluiden käyttöehdoissa kerrotaan, että kaikki palveluihin syötetyt kuvat, videot ja viestit tallennetaan. Sitä, mihin ne tallennetaan ja mihin niitä käytetään, ei kerrota. Teknologia antaa myös viranomaisille ennalta arvaamattomia mahdollisuuksia valvoa kansalaisia – omien ja toisten valtioiden.
Datatalouden läpinäkymättömyys ja digitaalisen vallan keskittyminen uhkaa paitsi demokratiaa ja ihmisoikeuksia myös turvallisuuttamme, kun joudumme alttiiksi osin piilossa tapahtuvalle informaatiovaikuttamiselle. Keinoja puolustautua ovat yksilöiden digitaalinen sivistys ja informaatiolukutaito. Datatalouden sääntely vaatii myös uutta lainsäädäntöä. Sen säätäminen on tasapainoilua sananvapauden, vapaiden markkinoiden, tietoturvan ja yksityisyyden suojan periaatteiden välillä.
Video: Trollitehtaat ja verkkodata
Samalla kun Donald Trump ja Hillary Clinton kamppailevat keväällä 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, käynnistyy pohjoismakedonialaisessa pikkukaupungissa tapahtumasarja, jota myöhemmin tullaan kutsumaan digitaaliseksi kultaryntäykseksi. Joukko nuoria tehtailee disinformaatiota houkuttimenaan Googlen AdSense-mainosjärjestelmän kautta saatavat tulot. Kuviossa keskeisenä välineenä on verkon käyttäjistä kerätty data.
Syventävä teksti, johon video perustuu
Diasarja: Ilmaista tietoa ei ole
- Jokainen klikkaus ja eväste kerää meistä dataa
- Eri maissa datan käyttöä säännellään eri tavoin
- Suojaa verkossa itsesi ja kaverisi
Syventävä teksti, johon diasarja perustuu
Itsenäinen tehtävä 4.1: TikTokilla tunnetuksi?
Yhteisöllinen tehtävä 4.2 (3–4 henkilöä): Rahavirta tuo vastuullista sisältöä?
S4 Tehtävädiat
Täsmälähteitä oman datan suojaamiseksi
Verkkokäyttäytymisemme luo kuvan digiosaamisestamme
Tietojen suojaaminen verkossa ja sen rajaaminen, mitä sisältöä luovuttaa teknologiajättien palveluihin, on jokaisen omalla vastuulla. Arjessa usein tulee sivuutettua evästeasetukset, ja harva on käynyt läpi käyttämiensä eri palveluiden yksityisyysasetukset. Kyberturvallisuuskeskus on koonnut Verkossa liikkujan työkalupakin. Tärkeä näkökulma on, että myös omasta verkkoidentiteetistään kannattaa pitää huolta – se kertoo digisivistyksestä ja informaatiolukutaitoisuudesta.. Sitran tuottamassa digijälkiselvityksessä on konkreettisia esimerkkejä siitä, miten käyttäjistä kerätty data liikkuu palvelusta toiseen ja digiprofiilitestissä puolestaan voi testata omia tietojaan, asenteitaan ja toimintaansa verkossa ja saada yksilöllisiä vinkkejä omien tietojen hallintaan. Testin tekeminen vie noin viisi minuuttia.